Auringon ensisäteet kiipeää valkeille seinille aamuisin yhä aiemmin.
Iltaisin ne viipyvät pidempään kuin kuukausi sitten.
Olin tunnistavinani itsessäni hetken jotain onnen tapaista.
Kaikkea on taas tapahtunut. Paljon hyvää ja paljon huonoa.
Mutta minä löysin syyn elää, löysin sen täysin vahingossa ja etsimättä.
Maailmassa on paljon kaunista.
Haluan sittenkin nähdä kun omenapuu kukkii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti